sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Hidasta elämää

Viime viikkoina ja päivinä on tullut neulottua ja neulottua. Silti on tuntunut, ettei työ ole oikein edistynyt, saati että mitään olisi valmistunut. 

Työn alla on tosin tällainen isompi pitsihuivi, joka ei ole kovin nopeasti valmistuvaa sorttia.

Ulkoneulontakausi on Brysselissä parhaimmillaan
Sen lisäksi liityin jokunen aika sitten Ravelryssä Elena-huivin mysteeri KAL:iin, eli yhteisneulontaan. Huivin ohje on nyt kokonaisuudessaan julkistettu ja minullakin se alkaa olla viittä vaille valmis.
Innostuin tästä mysteerihuivista niin kovin, että laitoin alulle toisenkin version samaisesta Elenasta. Se ei ole vielä paljon alkua pidemmällä.
Teen tätä toista Elenaa jämälangoista, enkä ole vielä ihan satavarma miten toimiva ideani on. Värit ainakin ovat kesäisen hempeät. 

Ja sitten on vielä tämä kietaisuliiviprojekti. Ostin viime kesänä Suomen matkalta Novitan Kajoa, kun siinä olivat kaikki suomalaisen järvimaiseman värit, enkä sitten keksinyt mitä siitä voi tehdä. Lisäksi lankaa on näiden kotitossujen jäljiltä vain kaksi kerää, joten mihinkään kovin kummoiseen se ei riitä. 
Eli eipä tässä tämän enempää tarvitsekaan miettiä mikseivät neuleet edisty. 
Liian monta rautaa tulessa.
Mutta näissä hommissa onneksi matka taitaa olla tärkeämpi kuin päämäärä. 

***

Arvatkaapa muuten kuka on tulossa Brysseliin ensi viikolla?
Siihen kyllä löytyy jo valmista.


tiistai 9. toukokuuta 2017

Tanssii karhujen kanssa

Tämä blogi nukahti joku aika sitten karhujen lailla talviunille.
Ei ollut oikein mitään esiteltävää ja talvella oli niin vähän valoa ottaa kuvia ynnä muut kootut selitykset.
Täällä sitä kuitenkin taas ollaan. Toivottavasti sielläkin on vielä joku.

Vaikka blogi oli talviunilla, niin neulominen ei. Onkin tässä kevään mittaan tullut neulottua yhtä sun toista.
Yksi viimeisimmistä, ja ehkä kaikkein ihanin neulomukseni ikinä (taidan sanoa tämän jokaisen valmistuneen jälkeen...) on tämä huivi 'Dancing with Bears'.
Olin ostanut 'kun halvalla saa' -periaatteella erään belgialaisen lankakaupan konkurssiloppuunmyynnistä (nyyh!) erän Lang Yarnsin Silk Merinoa. Sitä oli hyllyssä jäljellä 6 kerää hunajan/beigen sävyssä. Kaavailin ensin neulepuseroa, mutta arvelin näyttäväni siinä itse Nalle Puhilta, joten tulin hyvin pian toisiin aatoksiin. Selailen usein Ravelryn ohjeita 'Hot right now'            -suodattimella, ja tämä huivi oli rakkautta ensi silmäyksellä.
Huivi aloitetaan luomalla silmukat picot-reunukseksi, ja siinä tulikin ensimmäinen tenkkapoo. Minulla on usein vaikeuksia sanallisten ohjeiden kanssa, tykkään paljon mielummin lukea kaavioita. Ensimmäinen yritelmä menikin parin kerroksen jälkeen purkuun kun silmukkamäärät eivät stemmanneet. Onneksi suunnittelijan kotisivuilla oli kuvallinen ohje miltä reunuksen pitäisi näyttää, en olisi jaksanut kovin montaa kertaa luoda 436 aloitussilmukkaa!
Kun reunuksen sai alkuun, sujui loppu helpommin. Reunuksen jälkeen neulotaan loppuosa ainaoikeinneuleena lyhennetyin kierroksin. Tein vielä reunaan i-cordin viimeistelemään tämän ihanuuden. Minulle suurin vaikeus (aloituksen jälkeen) oli ohjeeseen luottaminen. Luulin usein 'tietäväni paremmin' miten joku kohta pitäisi neuloa, mutta onneksi palasin aina ohjeeseen enkä lähtenyt säveltämään omiani.

Huivin ohjeen sai valita kolmesta eri kokovaihtoehdosta. Minä neuloin omani kaikkein suurimmassa koossa kun halusin oikein ison ja lämpimän huivin. Lieneekö kylmällä keväällä ollut osuutta tässä päätöksessä. Joka tapauksesta huivista tuli niin valtaisa, etten meinannut löytää tarpeeksi suurta tilaa edes pingotukseen. Mittasin summittaisesti, että pituus on lähemmäs 2.5 metriä. No, onpahan mihin kylminä päivinä kääriytyä.
Langasta voisin sen verran mainita, että se on pehmeää, lämmintä, ylellistä ja muutenkin kaikin puolin ihanaa. Lanka ei ole ihan tasaisen sileää, joten neulepintakin on vähän elävämpää. Jos joku haittapuoli pitäisi tästä langasta mainita, niin sen purkaminen on todella tuskallista ja lähes mahdotonta. Melkein vetää mohairille vertoja siinä suhteessa. Purkamista en suosittele, lankaa muuten kyllä.

Summa summarum:
Ohje: Dancing with Bears
Puikot: 4.5-5.5 mm, silmukoiden luonnissa isommat, ainaoikeinneuleessa pienimmät
Lanka: Lang Yarns Silk Merino (worsted), menekki 275 g
Vaikka huivi pitää huolen ettei palella enää tarvitsekaan, niin toivon silti, ettei tätä enää tänä keväänä paljoa tarvittaisi.

Tästäpä se taas alkaa.
Jatketaan.




sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Palmikkohuppari

Teini-ikäisille lapsille ei oikein osaa neuloa mitään, makutottumukset ova kertakaikkiaan niin erilaiset. Eivätkä teinit, meillä ainakaan, ole edes kovin kiinnostuneita käyttämään neuleita, varsinkaan kotitekoisia. 

Niinpä ilahduin kun 16 v poikani toivoi minun neulovan hänelle villapuseron. Hänellä oli siihen ideakin, jonka hän minulle välitti kahden kuvan muodossa.
Puserossa pitäisi olla yläosaa kohti ohenevia palmikkoja kuten kuvan muotinäytöksen miehellä. Lisäksi siinä pitäisi olla huppu kuten toisessa kuvassa. Ja väri saisi mielellään olla tumma.

Yritin käsityösivujen syövereistä etsiä kuvan puserolle ohjetta, mutta en löytänyt mitään sinne päinkään. Selailin erilaisia palmikkomalleja, mutta en tullut niistäkään paljon viisaammaksi. Lopulta sisuunnuin sen verran että päätin että kyllä meikäneuloja nyt yhden villapuseron osaa neuloa ilman ohjettakin.
Päätin neuloa puseron alhaalta ylös jotta saisin erikokoiset palmikot kohdilleen ja jotta minulle jäisi aikaa miettiä ja suunnitella hartiaseudun kavennuksia ja huppua. Silmukkamäärän päättivät langan paksuus, aiemmat kokeilut sekä lopun viimein mutu-tuntuma. 

Ensimmäiset, paksuimmat palmikot onnistuivat hyvin yhdeksällä silmukalla. Seuraavassa osiossa tulikin ensimmäinen tenkkapoo kun palmikkoa piti kaventaa ja sen puolin lisätä tasaisesti nurjien silmukoiden määrää, mikä ei parittomalla silmukkamäärällä oikein hirveän tasaisesti onnistu. Luovalla ratkaisulla sekin lopulta onnistui.
 
Kainaloihin päästyä oli pakon edessä tehtävä päätös kaarrokkeen kavennuksista. Pojan antamassa kuvassa kavennukset on kauniisti piilotettu kaarrokkeeseen ja tämä oli minullakin ohjenuorana ja päämääränä. Vaan kuinkas sitten kävikään? En saanut millään kavennuksia istumaan kolmannen ja kapeimman palmikkokuvion sekaan niin, että jäljestä olisi tullut sellainen kuin halusin. En tajua miten ne ovat sen tuossa muotinäytöksen puserossa tehneet? 

Tässä vaiheessa olin muutenkin jo niin leipääntynyt koko neuleeseen, että päätin tehdä kavennukset miten parhaiten osaan eli raglanina.

Helpotuksen huokaus. Tämän päätöksen ansiosta myös kaula-aukko ja huppu syntyivät helposti kun ei tarvinnut niiden lisäksi enää miettiä minne ne kavennukset oikein laitetaankaan.
Tein huppuun ja kaula-aukkoon vielä leveän joustinneulereunuksen ja päättelin koko komeuden i-cordilla.
Kerrankin kaikki palaset naksahtivat kohdalleen, nimittäin puserosta tuli täydellinen. Se on sopivan kokoinen, sisältää kaikki toivotut ominaisuudet, lämmin, upea. Joustavan neulepinnan ansiosta pusero on päällä kuin äidin antama lämmin halaus. 
Samanlainen se ei kylläkään ole kuin pojan alun perin kaavailema malli, mutta eipä tarvitsekaan.
Langasta voisin sen verran sanoa, että ensimmäinen kerä meni kiroillessa, koska langassa oli sen sata solmua. Ajattelin tämän olleen syy edulliseen hintaan ja pelkäsin että muutkin kerät ovat samanlaisia. Onneksi loppuerä oli priimaa. Muuten lanka oli oikein mukava uusi tuttavuus ja miellyttävä neulottava. 
Tummanharmaa väri tosin ei ollut kaikkein silmäystävällisin vaihtoehto sydäntalven hämärinä päivinä neulottavaksi, varsinkin kun koko ajan piti skarpata palmikonkiertojen kanssa.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ja mikä parasta, poika on tyytyväinen ja äiti on tyytyväinen.

Pähkinänkuoressa:
Malli: Oma
Lanka: Annell Malmedy (100% villa)
Puikot: 4 mm
Fiilis: Voitin!



perjantai 6. tammikuuta 2017

Katutaiteilijan kynsikkäät

Olen aina tykännyt piirtämisestä ja maalaamisesta ja liityin viime syksynä Belgian Urban Sketchers -ryhmään. Ideana tällä ryhmällä on tavata aika ajoin eri puolilla Belgiaa ja joskus muuallakin, ja piirtää tai maalata näkymiä ja ihmisiä paikan päällä. Ryhmän motto on "We show the world, one drawing at a time".
Kun vielä tarkeni ilman käsineitä (Kuva: Marc Van Liefferinge)
Liityin ryhmään syksyllä ja huomasin aika pian, että ulkosalla ei ole kovin mukava taiteilla jos käsiä paleltaa. Piirrustussessioita häiritsee aika paljon jos sormet ovat niin jäässä etteivät toimi kunnolla. Tarvittiin siis kädenlämmittimet.

Kämmekkäitä minulla on entuudestaan monia pareja, mutta halusin tehdä uudet ja mahdollisimman lämpimät juuri tätä tarkoitusta varten. Arvelin, että paras ratkaisu olisivat sormikkaat, joista puuttuisi vain viimeisin osa sormista.
Claire-liivistä oli jäänyt reilu kerä sopivan lämpöisen oloista lankaa. Tämä Lang Donegal on niin rouheaa ja eläväpintaista, etten halunnut tehdä kynsikkäisiin mitään pintaneuletta tai muutakaan krumeluuria, vaan neuloin kämmenosuuden pelkällä sileällä neuleella.
Neuloin pitkän resorin ja peukalokiilan, koska minusta kynsikkäät istuvat näin parmemmin. Sormien alkuun asti pärjäsin ilman ohjetta, mutta sen jälkeen tarvittiin vähän osviittaa silmukoiden jakamisesta. Hyvä sormikkaiden perusohje löytyi Novitan sivuilta. Minulla oli vähän vähemmän silmukoita (yhteensä 36), joten säädin ohjetta tämän mukaan. Sormiosuudet päätin neuloa mahdollisimman pitkiksi. Näin lämmitysteho pysyy parhaimpana, mutta tarttumaote kynään ja pensseliin säilyy.
Kynsikkäät on jo käytössä testattu parin viikon takaisessa Hollannin Urban Sketchersin kokoontumisessa Maastrichtissa ja hyvin pysyi kynä kädessä. Kyllä näiden kanssa kelpaa ulkona taiteilla!
Tarkemmin sanottuna:
Malli: Perus (9s/puikko, kiilapeukalo)
Lanka: Lang Yarns Donegal (DK, 100% merino)
Menekki: 50 g 
Puikot: 3.5 mm
Fiilis: Kyllä!



lauantai 31. joulukuuta 2016

Katsaus vuoteen 2016

Monissa blogeissa näkyy tähän aikaan vuodesta katsauksia menneenä vuotena tehtyihin käsitöihin. En ole itse aikaisemmin tällaista katsausta tehnyt, joten johan tässä on aikakin.
Sivupalkista löytyy kattavasti kaikki neuleet tunnisteen "valmiit 2016" alta, joten en kaikkia enää tässä erikseen luettele. Sen sijaan kerron mitkä olivat vuoden suosikit ja inhokit.
Aloitetaan sieltä huonoimmasta päästä.

Epäonnistunein projekti

Ensimmäiseksi se kaikkein epäonnistunein yksilö. Tämän vuoden palkinto menee Buttonbox-liiville
Alkuasetelma oli lupaava; olin löytänyt hyvää lankaa ihanassa syvän punaisessa värissä. Ohje oli hyvä ja neulominen mukavaa. Kun lopulta sain liivin valmiiksi, huomasin ettei se istu päälleni ollenkaan ja näytän muutenkin virkaheitolta pelimannilta.
Liivi odottaa edelleen uutta loppusijoituspaikkaa.

Paras ohje

Ehkä yllättäen tämä palkinto menee Lacey Days -puuvillajakulle, joka oli Dropsin ilmaisohje. Minulla oli vuosikausia säilytettyä ja moneen kertaan yritettyä puuvillalankaa, josta ei meinannut tulla oikein mitään.  Harkitsin jo tiskirättejä, mutta vihdoin tänä vuonna löysin inspiroivan ohjeen.  Sitä oli myös helppo muokata omaan kokoon ja omalle langan menekille sopivaksi. Lopputuote oli pitsijakku, joka on sopivan lämmin viileisiin kesäpäiviin ja tarpeeksi juhlallinen vähän parempiinkin tilaisuuksiin kuten kesäisiin perhejuhliin.
Eniten käytetty neule

Niinikään yllättäen tämä palkinto menee neuleelle, jonka tein kenties kaikkein pienimmin odotuksin. Mies oli hamstrannut alesta kummallista lankaa, jota en osannut käyttää oikein mihinkään, kunnes Novitan arkistoista löytyi ohje liiviin. Liivistä tuli käytetyin neule koko vuonna ja supersuosikki. Se on helppo vetää päälle ja käy asuun kuin asuun. Lämmittää ihanasti hartianseutua ja pysyy hyvin päällä.
Paras lanka

En osta paljoa lankoja eikä minulla ole isoa lankavarastoa. Suurimman osan olen ostanut lähikaupastani Le fil rougesta Brysselissä tai Dolce Lanasta Antwerpenin läheltä. Suosikkilankani on ollut paitsi sekä neulottavuuden, hinnan että lämmöntuotantokyvyn puolesta ollut Dropsin Alpaca. Siitä olen neulonut tänä vuonna ainakin Still light -tunikan, synttärisukat ja yhden toisen puseron jota en ole vielä ehtinyt virallisesti esitellä.
Paras lankajämien käyttöprojekti

Kun ei ole isoa lankavarastoa eikä neulo kovin värikkäitä projekteja, ei tule kovin isoa määrää jämälankoja. Minä sain niitä kuitenkin käytettyä parhaiten mm. näissä sukissa. Paras ei tässä tarkoita ehkä lankojen määriä vaan ennemminkin käyttötarkoitusta.
Paras historiallinen projekti

Oscareissa myönnetään aina kunniapalkinto jollekin vanhalle elokuvatähdelle. Oma palkintoni menee
ajalle ennen blogia ja neuleelle, jota tein pitkään ja hartaasti. Muistelen, että olisin tehnyt hihojakin useamman kappaleen ennenkuin sopiva koko löytyi. Tämä neule on edelleen yksi kaikkien aikojen suosikeistani sekä mallin että neulomiskokemuksen puolesta.
Oikein neulerikasta uutta vuotta kaikille! Ensi vuonna jatketaan samalla innolla!


lauantai 24. joulukuuta 2016

Rauhaa!

Marraskuun päivinä Ravelryyn ilmestyi Project Peace -yhteisneulontaprojekti, joka kuulosti niin houkuttelevalta, että pakkohan siihen oli osallistua.
1.-21.12. välisenä aikana neulottaisiin jokaisena iltana yksi mallikerta kaulurista, ja yhteisneulonta huipentuisi 21.12. pidettävään maailmanlaajuiseen "knit-in for peace" istuntoon.

The Healthy Knitter, joka tämän tempauksen suunnitteli, kirjoitti joka päivä blogissaan ideoita ja vinkkejä miten jokainen voi edistää rauhaa omassa elämässään. Hyvin ajankohtainen aihe siis, ottaen huomioon kaiken mitä maailmalla näinä aikoina tapahtuu.
Ostin tätä projektia varten muutaman keräsen Dropsin Baby Merinoa teräksenharmaana. Sekä lanka että väri olivat tähän neuleeseen täydelliset. Lanka on pehmeää eikä pistele yhtään ja neulepinnan kuviot erottuvat siitä selkeästi. Pintaneule oli helppoa ja sitä pystyi tekemään vaikka pimeässä autossa. Testattu on.
Tällä kertaa en keksinyt mitään omiani, vaan noudatin kuuliaisesti ohjetta. Tein huiviin i-cord
-päättelyn ja lisäsin lopuksi samanlaisen i-cordin myös toiseen reunaan.
Jos tekisin saman uudestaan niin tekisin jo aloituksen i-cordina, mutta ei tämäkään ratkaisu mitenkään neuleen ulkonäköön vaikuttanut,  hidasti vain vähän kun silmukat joutui luomaan uudestaan.

Vaihtoehtoina ohjeessa annettiin kolme eri päättelytapaa, mutta kyllä mielestäni tuo i-cord antaa hienon ja huolitellun viimeisen silauksen tälle kaulahuiville.
Ohje: Project Peace cowl
Lanka: Drops Baby Merino
Puikot: 3.5 mm

Oikein iloista, mutta siitä huolimatta rauhallista joulun aikaa!


perjantai 16. joulukuuta 2016

Blogger Recognition Award

Huomioiduksi tuleminen lämmittää aina mieltä. Tällä kertaa minua muisti naapurimaasta Saksasta Voidevatkuri blogi, jolta sain Blogger Recognition Award -tunnustuksen. Kiitos paljon!

Voidevatkurin blogissa tehdään laadukasta kotikosmetiikkaa ja sieltä löytyy tietoa sekä raaka-aineista että valmistustavoista, unohtamatta hyviä ohjeita ihonhoitotuotteisiin ja meikkeihin. Jäin koukkuun!  Kotona tehtävä kosmetiikka on ollut tutkassani jo jonkun aikaa, vaikken olekaan itse vielä mitään ehtinyt kokeilemaan. Mutta nyt on taas roppakaupalla uusia ideoita.
Mutta palataan tähän palkintoon, jossa ideana siis on:
  • Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
  • Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.
  • Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
  • Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
  • Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.
Bloggauksen aloitus

Tämä blogi näki päivänvalon marraskuussa 2013, vähän sen jälkeen kun olin muuttanut perheeni kanssa Brysseliin. 
Uudessa asuinpaikassa riitti kaikenlaista ihmeteltävää ja kaiken näki hetken kuin uusin silmin. Aloitin myös työpaikassa, jossa ei ollut muita suomalaisia, joten äidinkielen käyttö rajoittui omien lasten kanssa jutteluun. Suomeksi en kirjoittanut senkään vertaa. Sen jälkeen, kun olin kerran puoli päivää miettinyt miten päin kupera ja kovera nyt taas olivatkaan, päätin että asialle pitää tehdä jotain. Syntyi ajatus blogista. Blogille piti löytää vielä aihe, joka jaksaa aina vain kiinnostaa. Käsityöt ja uusi asuinmaa. Voilà!

Ohjeita aloitteleville bloggaajille

Valitse aihe, joka sinua eniten innostaa; suosikkiharrastus tai muu kiinnostuksen kohde. Valitse helposti ylläpidettävä blogialusta, netissä on monia vaihtoehtoja joista valita. Minun tietotekniset taitoni ovat aika perustasoa enkä ole mikään bittinikkari, joten Blogger on ollut hyvä ja helppo valinta. 
Kirjoita siitä mikä sinua kiinnostaa, äläkä ajattele liikaa mitä muut haluaisivat lukea. Ja ennen kaikkea, älä tee blogista pakkopullaa, vaan kirjoita silloin kun siltä tuntuu. Pidä homma hauskana! 

Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi

Tämä tunnustus näyttää jo kiertäneen monissa lukemissani blogeissa, joten sen sijaan, että nimeäisin heidät uudestaan, haluaisin antaa palkinnon kaikille ulkosuomalaisille käsityöblogeille, joita ei taida vielä kovin monia olla. Vai onko sittenkin?