perjantai 25. marraskuuta 2016

Lankalauantai

Olen viime aikoina lukenut monia postauksia Tampereen Kädentaidot -messuilta ja täytyy kyllä sanoa, että olen aika kade teille kaikille jotka sinne pääsitte. Belgiassa järjestetään joitakin käsityötapahtumia, mutta ei ihan samanlaisella tarjonnalla eikä samanlaisessa mittakaavassa. 

Niinpä järjestin itselleni oman "lankalauantain" ja tein päiväretken Antwerpenin lähellä olevaan Dolce Lanaan. Kaupasta saisi tilattua lankoja kätevästi netissäkin, mutta minä tykkään kierrellä ja katsella ja hypistellä. Ja jotenkin ne väritkin ovat erilaiset luonnossa nähtynä kuin nettisivun kuvissa.
Basketweave knitting
Kaupassa sattui olemaan samaan aikaan sekä Lang Yarnsin loppuunmyynti että jonkin sortin Alpakkakarnevaali, joten tilaisuutta täytyi tietysti käyttää hyväksi. Lankoja lähtikin mukaan pari isoa kassillista. Lang Yarnsin Viviannesta tulee kieputettava kaulahuivi tyttärelle.  Toiveväri tosin oli musta, joten täytynee hommata neulepuuhiin joku kirkasvalolamppu, jotta sitä näkee marraskuun pimeydessä tehdä.
Malmedy lanka on pojalleni, joka heitti minulle haasteen antamalla kaksi kuvaa ohjenuoraksi toivevillapuseroonsa. Toisessa kuvassa on astetta erikoisempi palmikkopusero ja toisessa huppari. Näiden yhdistelmä olisi siis toiveissa saada. Ohjetta ei tietenkään ole kumpaankaan, joten nyt on jo monta vihkon sivua täyttynyt piirrustuksista ja laskelmista.
Ravelryssä 1.12. alkavaa Peace Project -neuletempausta varten ostin muutaman keräsen erittäin pehmoista Dropsin baby merinoa teräksenharmaana. En ole ikinä ennen osallistunut mihinkään sukkakalentereihin tai muihinkaan yhteisneulontahaasteisiin, mutta tätä odotan innokkaasti. Jos olet kiinnostunut, niin tästä pääset alkuun.
Kaupasta lähti mukaan myös erikoistarjouksessa ollut erä Cascade220 -lankaa vaalean vihreänä (vaikka kamera valehtelee, että se on sinistä). Tämä oli heräteostos, josta tulee mahdollisesti joku kiva kevätneule kunhan nuo jouluprojektit saa ensin pois alta.
Lankojen tummasta väriskaalasta huomaa, että talvi tekee tuloaan, mutta onneksi siellä on myös tämä kevään vihreä odottelemassa valoisampia aikoja.

Nyt en enää tarvitsisi kuin muutaman lisätunnin vuorokauteen jotta voisin toteuttaa kaikki suunnitelmani. Toisaalta käsitöissä on mukavaa myös haaveilu ja suunnittelu, joten täytyy nauttia myös siitä.

Mukavaa viikonloppua missä ikinä neulotkin!




lauantai 19. marraskuuta 2016

Ihan paras porkkanakakku

Minulla on tapana leipoa viikonloppuisin jotakin. Usein se jotakin on korvapuusteja tai erilaisia variaatioita aiheesta kahvikakku. Kahvikakkujen kanssa käy usein niin, että niistä jää puolet syömättä ja joudun heittämään loput pois. Nyt olen pari kertaa onnistunut tekemään porkkanakakkua, joka on niin hyvää ja mehevää, että se syödään pois alta aikayksikön.
Ohje on vielä kaiken lisäksi hyvin nopeatekoinen ja helppo. Kakku sisältää porkkanaa ja voi on korvattu kasviöljyllä (ei puhuta sokerista). Lähes terveellistä siis. Kuulostaako jo liiankin hyvältä?
No, kokeilkaa itse. Resepti on tämän näköinen:

Mahtavan mehevä porkkanakakku

0,5 dl kasviöljyä
2,5 dl jauhoja
1 tl ruokasoodaa
2 tl kardemummaa (voi laittaa vähemmänkin), vaihtoehtoisesti voi laittaa kanelia, tai molempia.
ripaus suolaa
2 munaa
1 dl hienoa sokeria
1 dl tummaa sokeria
1 purkillinen (150 g) kreikkalaista jogurttia
2,5 dl raastettua porkkanaa (n. 2 keskikokoista)

Sekoita kuivat aineet. Vatkaa toisessa astiassa munat, sokerit, jogurtti ja öljy tasaiseksi seokseksi. Vatkaa kuivat aineet pienissä erissä mukaan taikinaan. Lisää lopuksi porkkanaraaste ja sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 C asteessa n. 45 minuuttia. Ripottele jäähtyneen kakun päälle tomusokeria koristeeksi.
Ja varoituksen sana - tästä ei sitten yhdellä palalla selviä.
Alkuperäinen resepti löytyy täältä.



lauantai 12. marraskuuta 2016

Raitoja ja pilkkuja sekä hyväntekeväisyyshaaste

On se tunnustettava, että blogi on jäänyt vähän huonolle hoidolle viime aikoina.
Käsitöitä on kyllä tullut tehtyä ihan entiseen malliin, mutta jostain kumman syystä niistä ei ole saanut tänne mitään kirjoitettua. Instaan on ollut helpompi näpsäistä tuokiokuvia käsillä olevista töistä.

Mutta yritetäänpä päästä taas ajan tasalle. Puikoilla on parikin neuletta tuloillaan ja kuvaamista ja valoisampia päiviä odottaa ainakin yksi neulepusero.

Viime aikoina valmistuneista voisin esitellä nämä sukat:


Idea näihin raitoihin tuli täältä. Vaikka onnistun yleensä käyttämään lankani aika lailla loppuun, on lankalaatikon pohjalle silti kertynyt joitakin jämälankanöttösiä. Niistä eroon pääsemiseen tämä raitamalli sopii oikein hyvin.

Lankana oli siis sekalainen kokoelma lankoja, enimmäkseen Schachenmayr Universaa ja Seiskaveikkaa. Väreinä vaalea ja tumma harmaa, valkoinen ja sinapinkeltainen.


Sukat neuloin perinteisellä tyylillä varresta varpaisiin. Kun en ollut varma, tulevatko sukat miehelle vai naiselle, päädyin keskikokoon 39-40. (Erittäin hyvä taulukko sukkien silmukkamääristä  löytyy muuten täältä.) Puikot 3.5 mm.


Tarkoitus oli neuloa jalkateristä kokonaan harmaat, mutta niinhän siinä sitten kävi, että lanka loppui kesken. Päätin sitten tehdä jalkateristä keltaiset ja sanoisinpa melkein, että se oli parempi ratkaisu kuin alkuperäinen suunnitelma.

Nämä sukat neuloin alusta alkaen tiettyä henkilöä ajatellen. Työmatkani varrella on eräs kirkko, jonka   sisääntulokatoksen alla nukkuu joka aamu eräs koditon henkilö. En tiedä onko kysymyksessä mies vai nainen, vaikka lähes joka aamu näen hänet nukkumassa. Iltapäivisin katoksessa on vain rullalle kääritty patja ja peitto. Näinä aikoina Brysselin yöt ovat kylmiä ja kylmenevät talvea kohti. Minulla ei ole mahdollisuutta auttaa oikein muilla tavoin, joten näillä ajatuksilla kävin jättämässä sukat patjarullan päälle.


Toivon, että tämä pieni ele toisi lämpöä talveen.

Tällä pienellä teolla haastan juuri sinut joka tätä nyt luet, tekemään yhden pienen eleen sitä tarvitsevalle, olkoon se sitten sukkapari kodittomalle tai hetki yksinäisen vanhuksen kanssa tai mikä tahansa muu asia, jolla voit tehdä jonkun toisen elämästä vähän helpompaa ja parempaa.
Aina ei tarvitse lahjoittaa suuria summia tai tehdä valtavia määriä neuleita hyväntekeväisyyteen (arvostan suunnattomasti niitä jotka näin jaksavat ja ehtivät tehdä), jo yksi pieni teko auttaa. Eikä se teko aina ole rahasta kiinni.